Nyt se sitten iski.

[Murtunut]

Olen 17-vuotias nuori nainen. Sain muutama päivä sitten tietää sairastavani herpestä, kun oireet puhkesivat yllättäen. Aluksi en tiennyt yhtään mistä oli kyse, olen jo pidemmän aikaa pelännyt, että minulla on hiivatulehdus, (koska söin muutama kuukausi sitten puolen vuoden antibioottikuurin akneen), niimpä luulin että nuo haavaumat johtuisivat vain hiivasta. No, seuraavana päivänä huomasin tilanteen pahentuneen. Alapää oli tajuttoman kipeä, jopa käveleminen sattui kauheasti. Rupesin ottamaan netistä tietoa sukupuolitaudeista, ja huomasin oireeni vastaavan hyvin paljon herpeksen oireita. Nyt ensioireista on kulunut n. 5 päivää . Vieläkään eivät ole haavaumat ruvettuneet. Tuntuu vaan että kun entiset rakkulat parantuvat, uusia tulee heti lisää. Olo on kauhean masentunut, mitään muuta ei pysty ajattelemaan ja naamaankin on taas puhjennut finnejä kun stressaa kokoajan.
Sain taudin varmasti tämän hetkiseltä miesystävältä, jonka kanssa olen nyt yli vuoden seurustellut. Hän on minun ensimmäinen seksikumppanini ja väitti ettei hänellä olisi mitään tauteja. Ehkä hän sitten kantaa herpestä itse sitä tietämättään.
Aloitin e-pillereiden syömisen n.5 kk sitten, joilloin olimme ensimmäistä kertaa suojaamattomassa yhdynnässä. Hyvä tuuri herpeksen puhkeamisen ajankohdassa sattui siten, että minulla on juuri parin päivän päästä lääkärin tarkistus reseptinsaamista e-pillereiden jatkamista varten. En ole vielä kertonut miesystävälleni taudista, en haluaisi kuulostaa syyttelevältä, ehkä hän ei edes usko, että olisin saanut herpeksen juuri häneltä kun hän luulee ettei hänellä sitä ole.
Tässä minun tarinani, surkealta tämä tuntuu ja inhottaa mennä kouluunkin kun ei istumaan pysty kunnolla.. Ja vessassa käynti.. Se vasta kipeää tekeekin.

[rouvahoo]

Tiedän, että olo on aluksi aivan hirveä, mutta ainakaan minulla herpes ei ole koskaan ekan puhkeamisen jälkeen uusinut yhtä pahana. Ei läheskään. Vain muutama rakkula joskus, ja niitäkin koko ajan harvemmin. Tulet huomaamaan, että elämä jatkuu ja tuo on vain hetkellinen helvetti mitä nyt käyt läpi... jos olet netissä surffaillut niin tietänet, että kyseessä on yleinen vaiva. Mutta kun se omalle kohdalle osuu, niin onhan se kestämätöntä!

Muistathan että jos olette harrastaneet suuseksiä niin se voi olla myös huulesta tarttunut alapäähän. Kerro sitten miten kävi kun kerrot miesystävälle... toivottavasti siitä ei aiheudu mitään taakkaa teidän suhteelle. Tarvitsisit kyllä hänen tukeaan nyt. Tuo on niin perinteistä tietämättömyyttä, että "tauteja ei ole kun oireita ei ole" ja herpeshän ei testeissä näy. Arvaamaton tauti, mutta minkäs teet. Kaikkihan me suojaamatonta seksiä vakisuhteessakin harrastetaan siis riskillä. Eli jokainen, joka suojaamattomaan seksiin ryhtyy, on itse vastuussa teoistaan, vaikka kumppani luulisikin ettei kanna mitään... tämän on herpeksen saaneet oppineet kantapään kautta.

Voit varata ajan herpeksen takia lääkäriin jo aiemmin kuin on se e-pillerireseptikäynti. Lääkekuuri pysäyttää viiruksen niin että uusia rakkuloita ei enää tule. Toivottavasti lääkäri osaa kertoa taudista asiallisesti. Minulle lyötiin aikoinaan vain resepti kouraan ja tervemenoa. Olin itse ihan hysteerinen varmaan ensimmäisen viikon saatuani tietää että minulla on herpes. Alun perin sain hiivalääkekuurin kutinaoireisiin...

Jos virtsaaminen ei onnistu, niin herpespotilaita hoidetaan ihan sairaalassakin niin että ennen virtsaamista laitetaan puudutusgeeliä. En tiedä voiko puudutusgeeliä saada kotiin. Minä itse kärsin ihan kärsimällä vaan sen ekan puhkeamisen kotona. Alapään suihkuttelu voi auttaa pissaamista... Onneksi alapään haavat paranee nopeasti!

Jos haluat jakaa tuntojasi niin laita viestiä tänne foorumille tai yksityisviestinä. Et ole yksin!

[Murtunut]

Kiitti sulle vastauksesta. Tuo piristi vähäsen. Tämä kysymys kuulostaa ehkä hiukan tyhmältä, mutta pakko kysyä kun alkoi niin pelottaa.. Kun luin jostain, että kun koskee noihin haavoihin ja sitten vaikka hankaa silmäänsä herpes voisi tarttua silmäänkin? Olen kauhean *luulosairas* ja pelkään että olen vaikka nukkuessani noin tehnyt ja saisin herpeksen vielä huuleen ja silmäänkin... Huh.. Ja vielä sen verran, että voisikohan ihan vain kouluterveydenhoitajaltakin saada jonkun lääkkeen tähän vaivaan? Ylihuomennahan tuo lääkäri jo olisi, mutta en tiedä kestänkö millään odottaa siihen.

[rouvahoo]

Voi tarttua silmään, mutta en pidä sitä itse hirveän todennäköisenä... kannattaa kysyä lääkäriltä eikä varsinkaan uskoa keskustelupalstojen kauhutarinoita... Käsittääkseni kuitenkin herpeksen aiheuttamat silmätulehdukset paranevat hyvin eivätkä aiheuta yleensä mitään pysyvää haittaa...

En tiedä onko tämä käsitys harhaa, mutta olen jostain kuullut, että kun on kerran saanut herpestartunnan niin elimistössä on sitten vasta-aineita niin ettei se välttämättä tarttuisi kovin helposti muualle elimistöön...?

Terveydenhoitajat ei voi kirjoittaa reseptejä valitettavasti, tuskin on valmiina herpeslääkereseptejä, ja diagnoosin pitää kumminkin tehdä lääkäri. Jos sulla on vielä rakkuloita alapäässä niin kysy ihmeessä voiko niistä ottaa näytteen että saat selville onko kyseessä HSV1 vai HSV2. Minusta ainakin tuntuisi jotenkin kevyemmältä elää "huuliherpeksen" kanssa, en tiedä miksi... en siis itse ole satavarma kumpi viirus on se mitä kannan.

Valitettavasti terveyskeskuksen yleislääkärit eivät tiedä kaikkea kaikesta, itse ainakin olen törmännyt siihen, että lääkäri ei uskonut että tiedän itse mikä on herpes... Hän kysyi että onko ollut kipeitä rakkuloita ja sanoin että ei, ne vaan kutisevat ja vasta ne haavat ovat kipeitä. Lääkäri sitten totesi että no ne voivat olla hiivatulehduksen aiheuttamia haavaumia yhtä hyvin. Kun en siis aina ole tsekkaamassa onko rakkuloita vaan saatan huomata herpeksen puhjenneen vasta sitten kun rakkulat ovat jo muuttuneet haavaumiksi...

[Murtunut]

Kävin tänään lääkärissä, ja sain muutaman päivän kestävän lääkekuurin herpekseen. Huono puoli lääkkeissä on, että niitä joutuu popsimaan viisi tablettia vuorokaudessa. Toivottavasti nämä nyt kuitenkin nopeuttaisivat edes vähän paranemista. Toivotaan myös ettei tämä nyt vähään aikaan puhkeaisi uudestaan..

[rouvahoo]

Voi se aluksi uusia useammin, esim. menkkojen aikaan, mutta kyllä se siitä... stressi laukaisee sen helposti ja jos stressaa siitä, että stressaako, ettei se puhkeaisi...

Mulla oli sen lääkekuurin aikaan (oli kans semmonen jota piti viisi syödä päivässä) jotenkin ihan töttöröö-olo, saattoi kyllä johtua siitä että oli niin iso shokki koko herpes. Päästin silloin tv-lupatarkastajankin sisään vahingossa, jaiks!

Tsemppiä!

[Rita]

Jaksamista sinulle murtunut!

Itse sain herpesksen joskus 14 vuotiaana. Nyt olen 17. Mukava kuitenkin, että meitä nuoria on nyt ainakin kaksi

Voin vain sanoa että asioilla on tapana järjestyä!

[stina]

mä sain kotiin sitä puudutusgeeliä,mutta en sit tarvinnutkaan sitä,kun suihkuttelukin auttoi.mulla kans vähän tötterö olo niistä lääkkeistä ja sit vatsa kipeä ku niissä paljon laktoosia ja mulla siitä vaivaa.koitan lopettaa estolääkityksen mutta pelkään että taas alkaa oireet.tää on kyllä niin hyvä asia tämä foorum!tsemppiä meille!!

[rouvahoo]

Hän on minun ensimmäinen seksikumppanini ja väitti ettei hänellä olisi mitään tauteja. Ehkä hän sitten kantaa herpestä itse sitä tietämättään.

Tuo on ihan hirvittävän yleistä, että oireeton kantaja, joka ei tiedä että hänellä on herpesviirus, levittää herpeksen eteenpäin. Hän on voinut saada sen keneltä tahansa aiemmalta kumppaniltaan tai jopa omasta huuliherpeksestä omien sormien kautta (näin on voinut käydä myös sinulle). On myös mahdollista, että jos olette harrastaneet suuseksiä, että hän on saanut herpeksen ensin sinulta huulesta (80% suomalaisista kantaa huuliherpesvirusta) minkä jälkeen se on tarttunut sinulle alapäähän.

Toivottavasti pystytte puhumaan asiasta pikimmiten. Voihan se olla kuohuttava asia, mutta ensijärkytyksen jälkeen huomaatte, että (seksi)elämä ei siitä paljon muutu. Näin vuosia omasta ensitartunnasta ei itse oikein edes meinaa muistaa sitä kauhistusta mikä se aluksi oli. Sitä elää niin normaalia elämää normaalissa parisuhteessa - miehelläni ei ole koskaan ollut oireita (sain tartunnan ennen kuin tapasin hänet) mutta se riski on otettu, että hänelle viirus on todennäköisesti tarttunut tai tarttuu jossakin vaiheessa, ellei hänellä ole sitä jo piilevänä jostain aiemmasta suhteesta. Ei tuosta hemmetin herpeksestä voi tietää!

[Lady S]

Hei!

Itse sain kanssa tietää sairastavani sukupuoliherpestä äskettäin. Lääkäri kertoi minulle, kun ihmettelin mistä olen sen saanut, että se voi olla sisäsyntyinenkin. Olen voinut kantaa sitä koko elämäni ja nyt se on sitten puhjennut. Ei mukavaa. Minulla rakot puhkesivat neljä kertaa, ennen kun tajuttiin mistä on kyse. Seksielämäni oli aika kuollutta. Nyt ahdistaa vähän, kun yhdyntä voi repiä rakot auki jne...

Sain hyvin vähän infoa siitä, miten taudin kanssa pitää elää. Juuri niin että resepti kouraan ja moikka. Olen hyvin epätietoinen esimerkiksi siitä, miten huomaan rakot ajoissa kun ne taas tulevat?

Miesystäväni on ottanut tilanteen todella hyvin vastaan. Mutta se riski, että hän voi saada sen minulta vaikka herpes ei olisikaan aktiivinen, on pieni, mutta hankala käsitellä...

[rouvahoo]

Mun mielestä on vielä vuosienkin jälkeen usein hieman hankalaa huomata onko kyseessä herpes vai esim. hiivatulehdus, niitäkin kun naisihmiselle joskus siunaantuu... Joskus olen hoitanut kutinaa varalta Zoviraxilla ja jos ei ole mennyt ohi, kokeillut hiivalääkkeellä. Herpesoireet kumminkin menee ohi odottamallakin, eli jos kutina jatkuu (en ole vuosikausiin jaksanut ostaa enää Zoviraxia...) niin kyseessä on sitten jokin muu. Jos on herpes, niin en välttämättä mitenkään ole sitä hoitanut, antanut vaan rakkojen tulla ja mennä. Kun niitä ei missään nimessä ole tullut koskaan samassa mittakaavassa kuin ensipuhkeamisella, mikä oli infernaalinen kokemus.

Toivottavasti sinulla Lady S oireet helpottavat ajan myötä, niin siinä monesti käy. Itselläni muistaakseni puhkesi alkuaikoina useammin, koko ajan harvemmin ja lievempänä.

On erittäin todennäköistä että kumppanisi on jo saanut herpeksen tai tulee sen saamaan. Ja tartunnasta ei voi tietää, se voi hänellä pysyä oireettomanakin. Siksi on vähän paradoksaalista ajatella että on riski, että hän voi saada taudin - hänellä voi yhtä hyvin olla se jo, hän on voinut saada sen aikaisemmin ja kantaa sitä oireettomana. Pirullista, eikö?

Ajan kanssa sitä oppii olemaan ajattelematta. Ei ainakaan meidän seksielämää herpes häiritse eikä missään nimessä elämä pyöri herpeksen ympärillä. Yleensä sitä ei edes muista että moista viirusta kannan.

En ole ikinä kuullut tuommoisesta "sisäsyntyisestä" herpeksestä enkä oikein usko ko. teoriaan... Jos olet keneltä tahansa vastaanottanut joskus suojaamatonta suuseksiä, olet voinut saada tartunnan huuliherpeksestä. Tai jos olet kenen tahansa kanssa ollut yhdynnässä ilman kumia kerrankin.

Äitiysneuvolassa kysyttiin herpeksestä, että onko minulla se, mutta sen enempää ei ole aiheeseen puututtu, kun ei ole uusiutunut raskauden aikana. Ei siis aiheuta ongelmia raskaudessakaan. Muistaakseni lapsella on 5% mahdollisuus saada herpes äidiltä synnytyskanavasta alatiesynnytyksessä, mikäli silloin äidillä on primääriherpes eli siis ensipuhkeaminen käynnissä. Vastasyntyneellehän herpes on hengenvaarallinen. Raskauden loppusuoralla voi käyttää estolääkitystä tai lapsi voidaan synnyttää sektiolla. Minulle ei oikeastaan edes kukaan ole tarjonnut estolääkitystä (nyt menossa rv 38), ilmeisesti riski on niin minimaalinen...

Jos haluat (ja muutkin) mun kans jutskata herpeksen kanssa elämiseen sopeutumisesta, niin se onnistuu esim. mesen kautta (laita privaviestiä tämän foorumin kautta).

[tyttökala]

Hei kaikki,

onkohan täällä enää ketään aktiivisena...?

Mulla puhkesi viikonloppuna rakkulat alapäähän ekaa kertaa (oon 25 v. nainen) ja itkua tuhertaen kattelin netistä että herpeskö tämä on. Tänä aamuna menin gynelle ja se sanoi, että kyllä maar.

Mä olen kanssa ollut ihan murtunut. Ei siinä muuten mitään, mutta herpes ei ikinä mene pois ja se on jotenkin kauhea ajatus. Että se on sitten ikuisesti riesana. Plus että genitaaliherpeksellä on niin inhottavia assosiaatioita. Ukko on ollu ihana ja valaa muhun uskoa, että en ole likainen lutka, vaikka siltä tuntuu.

19-vuotiaana, ensimmäisen pitkän parisuhteen jälkeen, mulla oli muutamia suhteita, joissa ei käyetty kumia. Lieneekö tullut sieltä. Sitten seurustelin melkein 4 vuotta pojan kanssa, joka petti mua (en tietenkään tiennyt koko jutusta) useamman naisen kanssa. Erotessa kertoi ja kun kysyin, oliko käyttänyt kumia, vastasi "emmä muista". Eli ei varmaan. Mikä idiootti.. Tai ehkä sain sen nykyiseltä miesystävältäni. Sehän on saattanut kantaa sitä tietämättään myös. Kuka tietää.

Lukiessani teidän muiden kirjoituksia, tuli paljon positiivisempi olo. Kai se tästä. Ei herpekseen kuole. Eikä tule mitään kamalia tauteja. Onhan nuo rakkulat inhottavia mutta ne lähtee pois.

Mä asun Tsekeissä ja vieläkin välillä epäilen, josko lääkärit täällä ovat yhtä päteviä kuin Suomessa. Ovat varmaan, mutta kuitenkin joskus mietityttää, että saisinkohan Suomessa parempaa hoitoa. Mulle lääkäri määräsi rasvaa, jota laitetaan 5 kertaa päivässä viikon verran. Ei mitään tabletteja. Kontrolli on viikon päästä, ja jos silloin ei ole oireet poissa, sanoi määräävänsä tabletteja tai lähettävänsä spesialistille.. Se ei kysynyt mitään partnerista. Miltä kuulostaa teidän korviin? Oliko kenties ihan käypä hoito? Pitäiskö parteri testata/hoitaa jotenkin samalla?

Pää pystyyn me kaikki! Ei olla ainoita kantajia

[mansikka]

Tyttökala, olet oikeilla jäljillä. Ei kannata hävetä, kun ei kerran ole mitään, mitä hävetä. Meitä on PALJON.
Itselläni on nyt lähes vuoden hiljaiselon jälkeen toinen episodi menossa. Osasin jo odottaakin että jotain varmaankin ilmenee, koska olin lähes kuukauden hirveässä flunssassa ja kuumeessa. Noh, vuosi sitten en ehkä olisi osannut kuvitella, miltä tuntuu kun huomaan oireiden uusivan: repesin täyteen nauruun. Aivan kauhean stressi- ja flunssakierteen päätteeksi tuloksena oli YKSI PISKUINEN NÄPPY. Ja tämänkö takia sitä tuli toivottua äkkikuolemaa vuosi sitten? Hah!
Hoito kuulostaa kyllä ihan hyvältä, mutta taplettikuuri on tehokkaampi hoitomuoto kuin voiteet, jotka lähtevät helposti pois hoidettavalta alueelta vessassakäyntien yhteydessä ja pikkuhousuihin pyyhkiytyessään. Näin ainakin minulle sanottiin lääkärissä.
Kumppani voidaan kyllä testata, mutta herpes on sellainen ilkimys, että mikäli se on lepovaiheessa, se ei välttämättä näy testeissä ollenkaan. Siksi sitä ei usein miten terveyskeskuksien sukupuolitautitesteissä edes testata.
Koeta jaksaa. Nyt käyt todennäköisesti sitä vaikenta vaihetta läpi, mutta pian helpottaa