Viimeksi taisin kirjoittaa tänne palstalle pakkien saamisesta herpeksen takia. Jatkoimme kuitenkin ystävyysmerkeissä yhteydenpitoa tämän henkilön kanssa, ja nyt sitten vähän aikaa sitten sain kuulla, ettei sairauteni merkannut alkunperinkään hänelle itse asiassa mitään. Ainoa mikä merkkasi, oli oma suhtautumiseni: koska pidin itseäni valtavan epähaluttavana ja saastaisena, en ollut antanut itse asiassa hänelle edes mahdollisuutta hyväksyä minut sellaisena kuin olen. (En siis pitänyt itseäni riittävän kelpaavana kenellekään.) Nyt asiat ovat sitten kääntyneet niin, että seurustelemme, ja tuo seksikin on kondomilla höystettynä jo mukana kuvioissa.
Se mitä siis halusin sanoa on, että ihminen, joka välittää sinusta kovasti, hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet, ja siihen eivät siis yhdet herpekset vaikuta niin yhtään. Ehkä suurempi ongelma parisuhteen aloittamisessa saattaakin olla siis itse sairastuneen päässä: jos et itse arvosta itseäsi, niin eihän siihen pysty kukaan muukaan. Hymyä huuleen siis ja rohkeasti rakastumaan!
