Ruoan vaikutus herpekseen

[janette*82]

Talvella söin usein pähkinöitä ja ei tullut herpesoireilua. Lysiinivalmisteeseen en rahojani enää tuhlaa, purkillisen söin. Kookosöljy ei auttanut, kun puhkesi niin rankasti tuossa keväällä. Olen herkkäihoinen joten siitä johtuen käytän ravintolisänä esim. sinkkiä. Ainakin iho voi paremmin. Vaikutusta herpekseen vaikea sanoa:)

Laiskuus iski, en jaksanut ruveta selaa noita kaikkia viestejä foorumilta onko kukaan mehiläiskittivahasta tai hunajavoiteista kirjoittanut... Ei koske aihetta ruoka ja herpes, mut mainitsen siitä ny tässä....

Ostin Propolis-voidetta pari viikkoa sitten. Onko kenelläkään kokemuksia? Toista estolääkitystä en ollut tässä ehtinyt aloittaa, kun oireet helpottivat. Useampi viikko siis meni itkiessä oireilun takia. Taustalla kummitteli kyllä tulehduskin ja herpes varmasti senkin vuoksi päätti ilmoitella olemassa olostaan.. En sitten tiiä mikä sai paranemisen aikaan. Tulehduslääkitystäkään en ollut aloittanut, kun olo helpottui.
Tuossa linkki sivulle mistä löysin maininnan mehiläisvahasta ja herpeksestä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dna00007

Tämä käytössä itsellä tällähetkellä:

http://www.apteekkishop.fi/Skin-Energy-Propolis-60-ml

Apteekista saatava hunajavoide:
http://www.apteekkituotteet.fi/Dermagiq ... voide-30-g

Tuota Propolis-voidetta olen käyttänyt nyt päivittäin, vaikkei näkyviä oireitakaan enää ole. Välillä nyt ollut hetken pientä kutinaa, mutta menee ohi. En tiiä oliko tuosta oikeasti apua ennenkuin aloin ottaa lääkkeitä, mut oireet ainakin helpotti. Mitään ihmevoidetta tai -lääkettä ei taida olla vielä keksitty, eihän tästä muuten kukaan kärsisi.

Estolääkitysannoksen nostin tänään varmuuden vuoksi 2x500mg/vrk. Pitää yrittää ottaa se nyt aina samoihin aikoihin. Valaviria käytän siis nyt estolääkityksenä. Zovirax yhtä tyhjän kanssa.

Onhan lääkkeilläkin samalla tavalla plasebo- ja nosebovaikutus mahdollisuus.

Olen miettinyt syytä siihen miksi kuulun heihin jotka herkemmin oireilevat. Pyrin mahdollisimman terveellisiin elämäntapoihin. Primaari ja sen jälkeiset muutamat kuukaudet olivat traumaattisia, joten koko ajan jonkinlainen pieni pelko perseessä, että oireet puhkeavat taas. Itse kun en selviä tyyliin parilla rakkulalla jotka parissa päivässä katoaisivat. Stressi. Se on tällä hetkellä oma pahin ongelmani ja siitä pitäisi päästyä eroon.

Noh, oireilu taas helpotti, viime kesänä ei ollut mitään joten jospa tämäkin kesä sujuisi hyvin. Aurinkoisia & oireettomia kesäpäiviä kaikille!!

[tepitepi]

Itse vain odottelen lopullista parannusta herpekseen. Tauti kuitenkin ollut olemassa vain muutaman vuosikymmenen ja historiassa monta muutakin tautia, jotka ovat olleet kymmeniä tai satojakin vuosia ikuisia tai fataaleja, mutta lopulta lääke keksitään. En ole mikään salaliittoteoreetikko, mutta pelkään, ettei lääkeyhtiöillä ole motivaatiota keksiä lopullista parannusta. Onhan kaikilla firmoilla omat huuli- ja genitaaliherpes lääkkeensä, joita menee kaupaksi aivan järkyttäviä määriä, koska tauti uusii sadoilla miljoonilla ihmisillä ympäri maailmaa. Lopullisesta parannuksesta pitäisi veloittaa varmaan satatuhatta euroa kappale, jotta lääkeyhtiön kannattaisi semmoinen julkistaa. Uskon kuitenkin, että omana elinaikana hoito keksitään. Vähintään rokote olisi kiva, jotta taudin ikävin puoli, eli muiden tartuttaminen, katoaisi kuvasta kokonaan.

[NeitiPelargonia]

Kyllä mä olen sitä mieltä, että myös herpeksen kohdalla lääkkeet hoitaa oiretta, ei itse vaivaa. Ja melkein vaiva kuin vaiva, pitäis enempi keskittyä juuri kaikkeen taustalla olevaan, eikä vain oireisiin... Täälläkin puhutaan paljon stressistä ja muista laukaisutekijöistä - niistä se "paraneminen" lähtee!

Kyllä mä uskaltaisin itseni kohdalla kokeilla seuraavalla rakkula-kaudella ihan jotain luomu-konstia, ettei tarttis koko kroppaa lääkkeillä buustata. Mulla on oireet tosi lieviä - rakkuloita muutama, tai sitten vain yksi. Paranee monesti ihan itsestään, mutta voishan sitä toki nopeuttaa, jos olis joku hyvä keino - ehkä sitten just joku voide.

Ihmiset on niin yksilöitä, ettei sitä oikein voi sanoa suorilta, että "ei sun mahas mene sekaisin näistä lääkkeistä, syy on joku muu", jos se vain sattuu menemään aina lääkekuurin aikana sekaisin... Toisilla menee koko kroppa sekaisin ihan tavallisesta ibuprofeinista kun toiset syö sitä ihan säännöllisesti ilman mitään ongelmaa.

Tsempitän kyllä kovasti teitä, jotka jaksatte etsiä keinoja pitää vaiva kurissa Uskoisin, että kiinalaisessa lääketieteessä ja eurooppalaisessa luonnonlääketieteessä vois olla omat konstinsa, mutta en ole ehtinyt perehtyä. Suomessa tällaista "hömppää" ei arvosteta vain sen takia, että kaikki Suomen lääkärit on lääkefirmojen lähettiläitä... Ja sen kyllä huomaa! Tälläkin hetkellä asun ulkomailla ja ihailen sitä, kuinka ihmisiä hoidetaan oikeasti - ei vain pelkkää nappia naamaan, vaan kokonaisvaltaisemmin.

[tepitepi]

Kyllä mä olen sitä mieltä, että myös herpeksen kohdalla lääkkeet hoitaa oiretta, ei itse vaivaa. Ja melkein vaiva kuin vaiva, pitäis enempi keskittyä juuri kaikkeen taustalla olevaan, eikä vain oireisiin...

Asykloviirin ja sen johdannaisten toiminta perustuu juuri siihen viruksen monistumisen ja toimimisen estämiseen. Itse oireisiin se ei juurikaan auta, mutta tappaa sen taustalla olevan. Oireita sitten hoidetaan rasvoilla, antibioottivoiteilla(bakteeritulehduksia vastaan), tulehduskipulääkkeillä tai vaikka lepakon korvakarvoilla, jos sellaiseen uskoo. "Kemikaalit" estävät taudin puhkeamisen (estolääkitys) ja pysäyttävät taudin etenemisen (kuuri), mutta jo tulleita oireita eivät lievitä...

[Marika82]

mutta ei lääkkeellä vaikuteta siihen, että herpes saattaa oireilla stressin, huononvastustuskyvyn tai esim. homealtistuksen takia. Ymmärsin edellä olevasta tekstistä, että kirjoittaja toivoi esim. juuri niin kokonaisvaltaista hoitoa,että mietittäisiin tekijöitä jotka ovat jo ennen sitä kun herpes päättää hermojuurikolostaan taas aktivoitua. Eli ei pitäisi hoitaa vaan viruksen aktivoitumista pois lääkkeillä, vaan niitä jotka laukaisevat aktivoitumista. Minä uskon siihen että monesti niihin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa. Itse yritin aikanani 2-3vuotta kaikki konstit vaikuttaa kun oireita alkoi olla joka viikko, mutta sitten totesin ainoaksi mahdollisuudeksi lääkkeen. Pitää myös muistaa että lääke voi olla joskus ainoa joka katkaisee sen alitajunnassa piilossa olevan stressin siitä "mitä jos oireet taas tulee". Mä tosin sillon en jossittellut vaan tiesin,että oireet kyllä tulee, mutta stressasin jo sitten sitä että levitän oiretta kokoajan lisää kun yöllä heräilin siihen, että olin hangannut kasvoilla olevia rakkuloita.

[janette*82]

Lääkebisneksessä liikkuu isot rahat..

Moitin terveydenhuoltoa siinä, että tässäkin asiassa potilas jää usein vain lääkärin määräämien lääkkeiden varaan. Esite käteen, kirjoitetaan e-resepti ja ovi on tuolla. Monelle tuttua Suomessa. Ai nii ja ehkä muistutetaan, ettei kannata stressata. Itse on täytynyt ottaa selvää mikä saattaisi auttaa vaivaan ja ilman tätä foorumia en ehkä olisi tajunnut vaatia lääkkeen vaihtoa.

Hmm, tuli tässä mieleen pitäisikö aiheesta kirjoittaa lehteen..

[NeitiPelargonia]

Tytöt ymmärsi pointin Marika82 muotoili asian, niinkuin tuossa yritin selittääkkin. Koitettaisiin ehkäistä niitä herpeksen laukaisutekijöitä ennemmin kuin sitten sitä jo lauennutta tilannetta... Uskon, että tämä on mahdollista. Mulla oli itselläkin joku 1,5v oireetonta, jos ei oteta lukuun muutamia tykyttäviä hetkiä. No, ne meni ohi kun keskityin omaan hyvään oloon, jätin töissä stressaamatta ja löysensin vähän kauluspaitaa. Oireet menivät.

Toki lääkkeet on hyvä takaportti silloin, kun mikään muu ei auta ja olo on tukala. Itse haluaisin koittaa välttää tällaista tilannetta niin paljon kuin mahdollista. Eikä tästä koidu hengenvaaraa - miksi en siis edes yrittäisi?

Se on aivan totta, mitä janette*82 tuossa sanoo, että herpes-tapauksissa lääkärit harvoin sanoo mitään, miten kannattaisi elämää jatkaa... Kertovat vain, että älä ressaa ja tosson sulle lääkemääräys. Onhan se toki helppoa, mutta joku voisi sanoa ehkä jopa moraalitonta Sama pätee esim. kolesteroli- ja diabetes-tapauksiin. Lääkäri on määrännyt lääkkeet valtion yleisen linjauksen mukaan. Asiakkaat itse ovat ottaneet selvää asioista ja saaneet tautinsa aisoihin terveillä elämäntavoilla. Joskus apuna voi olla ravintolisät, mutta aina ei tarvita niitäkään.

Erittäin mukavaa keskustelua täällä mielenkiintoisesta aiheesta! Kirjoita janette*82 ihmeessä lehteen, jos innostusta on!

[tepitepi]

Toki lääkkeet on hyvä takaportti silloin, kun mikään muu ei auta ja olo on tukala. Itse haluaisin koittaa välttää tällaista tilannetta niin paljon kuin mahdollista. Eikä tästä koidu hengenvaaraa - miksi en siis edes yrittäisi?

Älä ole liian varma. Jos ei ota lääkettä tai viivästelee lääkkeen kanssa, niin aivokuumeen riski nousee. Ja aivokuumetta et välttämättä tajua heti, mutta siihenkin paras hoito on ihan tavallinen herpeslääkitys NOPEASTI aloitettuna. Itsellä oli aivokuume pienenä(eri virus tosin) ja melkein kuolin. Onneksi oli lääkitys aloitettu siihen primääritulehdukseen, niin eivät ehtineet virukset tehdä kovin pahaa vahinkoa aivoissa. Sain lieviä motoriikkahäiriöitä vuosiksi joka tapauksessa. Älkää oikeasti pelleilkö lääkkeiden kanssa, se enkefaliitti on niin hemmetin vakava. HSV:n kanssa kuolleisuus on melkein 30%, vaikka olisi asianmukainen asykloviirihoito.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivotulehdus

muokkaus:

Pelätyin aiheuttaja on Herpes simplex -virus, koska se voi aiheuttaa pysyviä aivovaurioita ja kuolemankin. Aikainen viruslääkehoito (asikloviiri) pienentää riskiä merkittävästi. Nuorimpien (alle 40-vuotiaiden) potilaiden ennuste on hyvä. Lähes kaikki paranevat oireettomiksi, jos tauti tunnistetaan nopeasti ja lääkehoito aloitetaan ensimmäisen neljän oirepäivän aikana. Iäkkäillä tauti on hoidosta huolimatta vakava. Iäkkäiden toipuminen etenkin herpesviruksen aiheuttamasta taudista ei ole yhtä hyvä kuin nuorempien. Joka kymmenes yli 50-vuotias on kuolemanvaarassa ja joka kolmannelle jää neurologisia jälkioireita.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00559

Innolla vanhuusvuosia odotellessa. Kiva tietää jo alle kolmekymppisenä yksi todennäköinen kuolinsyy...

[Marika82]

Nyt hei ei ruveta sotkemaan asioita! Herpeksen ollessa aivoissa on ihan erit oireet kuin alapäässä tai ylipäätään herpeksen ollessa "iholla". Sen takia ei tarvitse lääkettä ottaa että jos alapäässä kutiaa niin voi ollakkin aivokalvontulehdus! Herpeksen tai minkätahansa aiheuttama aivokalvontulehdus ilmenee neurologisina oireina.

Itse ajattelen niin, että onneksi minulla on jo herpes niin elimistö on jo vastuskykyinen sille ja lisäksi jos noin kävisi että alkaisi tulemaan aivokalvontulehduksen tyyppisiä oireita niin silloinkin olisi se onni että voisin jo heti sanoa herpeksestä ja ehkä hoito nopeutuisi. Uskon kuitenkin,että siitä huolimatta tehtäisiin ensin tutkimukset mikä tulehduksen aivoissa aiheuttaa. Lähisukulaiseni sai aivokalvontulehduksen ja hänellä on ollut herpes koko ikänsä myös. Sen tulehduksen aiheutti kuitenkin kehon oma bakteeri eikä herpes. Eikä herpes edes heikentänyt hänen toipumisen mahdollisuuksia. Paljon pahempaa on jos olisi täysin tietämätön koko aivokalvontulehduksesta eikä silloin osaisi ylipäätään hakeutua hoitoon oireiden ilmaantuessa. Eli kyllä itse katson,että mun kuoleman riski on tähän tautiin PALJON PALJON pienempi kuin monen muun kadun tallaajan, jotka elävät elämäänsä tietämättöminä.
Jos tepi olen ymmärtänyt ja muistan oikein niin sinulla oli rokko lapsena jonka jälkitautina sait aivokalvontulehduksen? Se on varmasti pelottava kokemus ja kun lukee noita kaikkia turistitauteja (joista olet kertonut) joita ilmeisen helposti saat niin tulee mieleen, että onko sinulla jokin geenipuutos jonka vuoksi olet herkkä sairastumaan? En kuitenkaan pelottelisi perusterveitä ihmisiä koska halutessaan voi pelätä kaikkia tauteja maan ja taivaan väliltä. Mitä sitten tulee ihmisiin joilla on heikko immuunipuolustusjärjestelmä niin heitähän varoitetaan mm. matkustamasta sillä jopa jo turistiripuli voi koitua heidän kohtalokseen.
Järki käteen. Jos tässä ruvettaisiin syömään pilleriä sen vuoksi ettei aivokalvontulehdus iske niin sitä saisi syödä joka ikinen ihminen tässä maailmassa ja pahemmin ne iskevät niille joille oireet tulee ensikertalaisena eli etenkin herpestä sairastamattomat saisivat popsia lääkkeitä.

[tepitepi]

Itsekin selvisin aivokuumeesta, koska olin alkanut saamaan asikloviirihoitoa ENNEN kuin levisi aivoihin. Tämän takia suurin osa viruksista aivoissa oli jo kuolleita, eikä pahaa vahinkoa ehtinyt syntyä. Riski on suurempi, jos katselee niitä rakkuloita ottamatta lääkkeitä ja aloittaa lääkityksen vasta, kun neurologiset oireet ilmaantuvat. Jokainen lääkäri varmasti vahvistaa tämän. Itsellä kyseessä oli siis vesirokko, joka on myös herpesvirus ja pahat tapaukset hoidetaan asikloviirilla.

Ja ei minulla pitäisi olla mitään kroonista syytä siihen, että sairastun helposti. Huonoa tuuria ollut paljon ja useat vakavat sairaudet heikentävät vastustuskykyä sitten seuraavaa kertaa varten...

[Marika82]

Mutta vesirokko ja sen jälkitaudit on eriasia kuin paikallinen herpes. Onhan vesirokko jo itsessään hengenvaarallinen mm. aina raskaana olevalle naiselle, kun taas herpes ei ole jos ei ole kyse ensioireista ja raskauden loppupuolella puhkeamisesta. Silloinkaan vaarassa ei ole äiti vaan tarttuminen lapseen synnyttäessä. Sekään ei ole vaarallista nykypäivän lääketieteen avulla. Vesirokko on tärkeää sairastaa lapsena ja jos ei sairasta niin siihenhän annetaan nykyisin jokin rokote jotta se ei uhkaisi raskautta. Vesirokossa on riskinsä saada jälkitauteja niinkuin muissakin taudeissa, mutta ilman jälkitauteja vesirokon sairastaa järjetön määrä lapsia. Oman perhepiirin lapsi sen juuri sairasti ja nykyisin ihoreaktiot kuulemma hoidetaan aina tabletti muotoisella zoviraxilla ihan vaan jo siksikin ettei lapsen tarvitse turhaa kärsiä kutinaa. Tämä siis jos sattuu menemään lääkäriin. Vesirokko on niin tavanomainen lastentauti ettei sen takia tarvitse välttämättä lääkäriin edes viedä. Ja tärkeä tauti naiselle sairastaa lapsena!!!!

[janette*82]

Erittäin mukavaa keskustelua täällä mielenkiintoisesta aiheesta! Kirjoita janette*82 ihmeessä lehteen, jos innostusta on!

Kiitos kannustuksesta. Katsotaan jos saan jotain tässä työstettyä. Niin monta tämä asia kuitenkin Suomessakin koskettaa!

Pelottavallehan tuo kuulostaa, etä herpes voi löytää tiensä aivoihin, mutta minä en ainakaan rupea sitä sen enempää kelailemaan. Tuossa alapäässä jo ihan tarpeeksi mietittävää.

Jos rupeaa tässä liikaa miettimään kaikkia sairauksia mitä voi iskeä, nii hulluks tulloo!! Toki hyvä, että tepitepi muistuttaa herpeksen yhteydestä aivotulehdukseen. Perheessäni ainakin kahdella on myös herpesvirus elimistössään, tosin vain huulessa jyllää, eivätkä he ole varmaan edes tietoisia, että virus voi iskeä aivoihin. Ihan normielämää viettävät.

Tuosta vesirokosta tuli mieleen, että aina se ei välttämättä olekaan vesirokkoa. Tuttavaperheessäni luultiin, että lapset olivat saaneet vesirokon. Minäkin ihan rauhallisin mielin hengailin heillä, kun olen vauvana pitänyt vesirokon (muutama näppy ja ei mitään muistikuvaa, jossain sentään onnea ollut ) mutta kappas, se tarttuikin perheen isään ja hän pitänyt vesirokon. Selvisi, että olikin enterorokkoa. Isä joutui ihan sairaalahoitoon ja muistoksi jäi arpia ympäri kehoa.

[NeitiPelargonia]

Itse koen olevani ihminen, joka ei ennakkoon pelkää sairastuvansa kaikkiin maailman tauteihin vaan elää elämäänsä elämisen arvoisena ja liikaa ressiä ottamatta. Sen on ehkä herpes opettanut, en tiedä. Perheessäni on myös syöpää joka on jollain tasolla geeneissä, mutta ei tulisi mieleenkään lähteä kirurgille poistattamaan rintoja kuten Angelina Jolie siinä pelossa, että "kyllä minullekin tulee se rintasyöpä, ottakaa kaikki pois"... Jos tulee, niin se on sitten minun kohtaloni? En taida olla kovin kuolemanpelkoinen...

Ihmiskehot toimii varmasti tässäkin tapauksessa erilailla. Itsellä ollut muutaman kerran herpes niin, että olen viikonkin oireita katsellut, kun yleensä helpottaa ihan itsestään. Jos ei ole lähtenyt paranemaan, olen hakenut lääkkeen. Eikä ole ollut koskaan liian myöhäistä. Oireet helpottaneet sen jälkeen kyllä. En lähtisi pelottelemaan suunnattomasti asian kanssa, koska jokainen kuitenkin tuntee oman kehonsa parhaiten ja erityisesti vasta tartunnan saaneet voi saada tästä ylettömiä kauhukuvia.

Elämä on kuitenkin lahja ja jokainen taaplaa tyylillään. On hyvä olla tietoinen asioista ja tietää mitkä vaihtoehdot on käytössä. Pääasia, että pystyy keskittymään itse elämiseen ja nauttimaan siitä! Pelko persiissä on vaikea nauttia Ja jos kokoajan pelkää, keho kyllä sen tunnistaa ja tunkee virusta näytille jatkuvasti. Jos pelosta pääsee, stressi vähenee ja oireet vähenee. Ainakin mun logiikalla. Sen takia olenkin onnekas, melkein 10v tautia kantanut, mutta erittäin vähän kärsinyt. Elämä on kuitenkin ihanaa <3

[Julianne13]

Miten olisi sinkkitabletit? "Sinkki edistää vastustuskyvyn normaalia toimintaa sekä edistää IHON ja hiusten pysymistä normaalina." Minä syön 1 tbl joka päivä. Tosin minun virukseni ei olekaan riesena kuin max kerran vuodessa ilmankin sinkkiä, joten en tiedä kokemuksesta, onko siitä todella apua vai ei.