Laitetaanpa tähän yksi miehen tarina.
Eli itselläni herpes puhkesi vuonna 2007. Olin aloittanut seurustelun silloisen naisystäväni kanssa puoli vuotta aikaisemmin. Lähes samaan aikaan myös naiseni sai oireita. Kummallakaan ei aikaisemmin ollut mitään oireita, joten emme tienneet kummalta tartunnat oli tullut, vai oliko kummallakin ollut se jo pidempään. Alkuun tilanne oli shokki molemmille. Varsinkin naisellani oireet uusivat ensimmäisen puolen vuoden aikana useasti ja olivat kivuliaat. Itselläni ensimmäinen puhkeaminen oli erittäin kivulias, sittemmin oireet rauhoittuneet. Alkushokin jälkeen hyväksyimme asian ja harrastimme seksiä normaalisti ilman kondomia. Kondomia käytimme silloin kun jommalla kummalla tuntui oireita tai herpes oli päällä.
Itselläni tuon alkutartunnan jälkeen herpes on uusinut n.1-2 kertaa vuodessa. Naisellani herpes oireili n.4-5 kertaa vuodessa.
Nyt tämän vuoden alussa kuitenkin nainen sai jonkun "ikäkriisin" ja suhteemme päättyi eroon. Joten nyt onkin minulla uudet paikat edessä. Eli kuinka tutustua jatkossa naisiin? Kuinka pelottava asia herpes on kun siitä kertoo ja miten naiset asiaan suhtautuu? Näitä asioita tässä joutunut pohtimaan kevään mittaan todella paljon. Ja sekös se vasta "pelottavaa" onkin..
Asiaa ei todellakaan helpota se, että minut on ympärileikattu, joten kondomien käyttö mahdollisissa tulevissa suhteissa on minulle epämiellyttävää, koska leikkaus vienyt tuntoaistia pois.
Tässä oli pieni vuodatus näin yövuoron päätteeksi. Kiitos "avautumis mahdollisuudesta"..
