HSV vertaistuki

Olen sinkku ja olen (tai ainakin olin) siihen tyytyväinen. Sain tietää herpestartunnastani noin puoli vuotta sitten, ja nyt minua mietityttää voinko enää harrastaa huolettomia yhden illan juttuja ollenkaan. Ainakin minulle osa sinkkuna olemisen jännitystä on se että ei koskaan tiedä mitä ilta tuo tullessaan, kenet tapaa ja mihin se voi johtaa. Nyt tuntuu että se on riistetty minulta pois, eikä seksi ole enää huoletonta hupia. Miten te muut sinkut suhtaudutte asiaan? Harrastatteko yhden illan juttuja? Kerrotteko myös näille satunnaiskontakteille kantavanne virusta? Onko teitä torjuttu kertomisen jälkeen?

Hmm..Täytyy myöntää, että itsekin sinkkuna on samanlaisia aatoksia käynyt mielessä. Ei tosin oo vielä kulunu hirveästi aikaa siitä, kun sain tietää tartunnastani, niin en osaa sanoa, muuttuuko mieli tän asian suhteen vielä, mut..

No, varmaa on ainakin se, et kyllä tää tartunta on vaikuttanu mun käyttäytymiseen: ei oo tullu yhden illan juttuja harrastettua. Toki tää tilanne harmitti aluksi, mutta toisaalta ajattelen nyt niin, että ehkä tää on kuitenki mulle hyväksikin. Nyt tulee pakostakin tutustuttua ihmisiin paremmin jutustelutasolla ja saa puolestaan siitä mielihyvää, vaikka eihän se tietenkään sitä fyysistä puolta korvaa...Varmaa mun kohdalla on myös se, että kertoisin kyllä tartunnastani empimättä, jos nyt sellainen yhden yön -tilanne tulis joskus vielä eteen. Torjutuksihan siinä voi joutua, mutta itse en näe muuta mahdollisuutta kuin kertoa. Huolettomat hurvellukset on siis varmaankin mun kohdalta ohi, mut minkäs teet. Pitää vain koittaa repiä sitä iloa irti muista asioista

Ois kyl mielenkiintoista tietää, miten päin muut tän asian ajattelee, joten kommentteja aiheesta kaipailisin minäkin

Kumppani, joka altisti minut piittaamatta viheliäiselle taudille sietäisi saada jonkinlaisen opetuksen teostaan. Tuli nimittäin ilmi, että on saastutellut jo vuosia..

Vaikea on ollut tuollaista sulattaa

Itsekin olen asiaa pähkäillyt. Kertominen on kannatettavaa ja reilua, mutta ymmärrän niitäkin, jotka eivät yhden illan suhteissa tartunnastaan puhu. Jokaisen yhden illan juttuja harrastavan tulisi tiedostaa riskit, joten omalla vastuulla jokainen touhuaa mitä touhuaa.
Ja yhtä lailla voi saada minkä tahansa muunkin taudin, herpes ei mielestäni ole suinkaan pahimmasta päästä. Esim. klamydia voi hoitamattomana johtaa lapsettomuuteen, mutta ei kukaan tunnu klamydiasta kertomatta jättämistä moralisoivan niin paljon kuin jos jättää mainitsematta herpeksestä. Totta on, että klamydia voidaan parantaa, mutta kun se on usein oireeton, niin ei sitä aina ehkä ymmärrä hakeutua testeihinkään.
Mutta siis, moralisointi on mielestäni turhaa, ja jokainen toimikoon parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kun asia on tiedossa niin miksi ei voi siirtää päätäntävaltaa hänelle, jonka kanssa on ryhtymässä seksisuhteeseen?

On eri asia jättää kertomatta, että on sairastanut joskus vesirokon ja voi sen vuoksi saada ruusun, kuin että on herpes joka voi tarttua myös oireettomana. Jos voi.

Naamaherpestä tuskin kukaan kertoo, vaikka se näkyy kilsojen päähän. Enkä ole koskaan jättänyt suutelematta entistä herpesnaamakumppaniani. Siitä huolimatta en saanut milloinkaan mitään oireita minnekään.

Nyt olen sitten ollut myös alapääherpestyypin kanssa eli olen molemmille herpeksille altistunut. Jos siis heillä ne ovat niitä tyypillisiä olleet tyypillisissä paikoissa..

Minä ajattelin näistä tautialtistuksista kyllä mainita. Meinasinkin jo kertaalleen puhelimessa avautua, kun olin vasta menossa sokkotreffeille, joka ei ole tyypillistä touhuani kuitenkaan. En onneksi maininnut mitään, koska ei siitä olisi suhdetta syntynyt kuitenkaan.

Mä en ole varsinaisesti aikeissa harrastaa yhden yön juttuja, mutta koska perinteinen seurustelusuhde ei oikein nappaa mulle, ja seksiä olisi kuitenkin kivaa harrastaa, niin mietin vakiseksikumppanin etsimistä. En vaan oikeen tiedä, miten sellaiselle ehdokkaalle voisi asian ottaa puheeksi, mutta en missään nimessä edes suostuisi minkään sortin suojaamattomaan seksiin, niin pohdinpa tässä, että kertoako jollekin seksikumppaniehdokkaalle vai ei ja jos niin miten. Eräälle kerroin kerran, enkä saanut pakkeja, mutta tämän kanssa ei sitten omasta puolestani juttu edennyt tapaamiseen asti. Pelottaa silti, että kelpaako kellekään jos kertoo totuuden, mutta toisaalta salailukin olisi stressaavaa.

Henk.kohtainen mielipiteeni on että taudinkantajan velvollisuuteen kuuluu asiasta rehellisesti kertoa ennen seksikontaktia. Se on sitten sen toisen osapuolen tehtävä päätää haluaako kyseiselle taudille altistua vai ei.

Henkilö joka minuun taudin tartutti ei asiasta maininnut sanallakaan vaikka sukupuolitauteja häneltä kysyin suhteemme alkumetreillä ja raahasin vielä testeihinkin, pöpökammoinen kuin olen. Kun sitten oireet minulla alko ja asiasta hänelle välittömästi kerroin, niin hän ei ollut siitä moksiskaan. Suhteemme jatkui vielä tämän jälkeen kunnes hän jäi seksisuhteesta kiinni ja näitä naisia suhteemme aikana näyttäisi olevan ollut enemmänkin Joten toisin sanoen siellä tämä "prinssi" kylvää levittämässä herpestä välittämättä pätkääkään tarttuuko vai ei!!! Tämä harmittaa itseni ja muiden puolesta suunnattomasti!!!

Itse opettelen vielä elämään tämän kyseisen taudin kanssa joka on nyt ollut minulla kohta 8kk ja odotan sitä päivää kun tapaan mukavan miehen jolle minun sitten pitää asiasta avautua. Suurinta stressiä aiheuttaa juuri se että tätä ei tartuttaisi koskaan kehenkään!

En ole enää aikoihin yhdenillan juttuja harrastanut, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kun miehet joka tapauksessa käyttäytyvät käsittämättömän edesvastuuttomasti, vaikka mistään taudeista ei olisi tietoakaan, niin jokainen kantakoon itse riskinsä yhdenillan jutussa. Eli jos sellainen joskus vielä tulee vastaan, niin huolehdin itse kondomin käytöstä, mutta en aio taudista vastapuolelle kertoa. Tämä nimenomaan tapauksissa, joista en edes kuvittele tulevan mitään vakavampaa. Jos on vähänkin sellainen kutina, että jotain vakavampaa voisi syntyä, niin silloin en kyllä sänkyyn hyppää ensimmäisenä iltana ja luurangot paljastetaan hyvissä ajoin niin, että toinen osapuoli saa päättää, haluaako tutustumista jatkaa.

Suomessakin on oikeudessa käsitelty ainakin yksi tartutustapaus (tämähän oli lehdissäkin), jossa on voitu osoittaa tartuttajan tienneen sairaudestaan., Mahdollisesta tuomiosta en tiedä. En siis lähtisi tuolle linjalle jossa ilmoittaisin vain heille joita "arvostan" enemmän.

Jokainen voi jeesustella ihan haluamallaan tavalla. HIV ja herpes nyt kuitenkin ovat pikkuisen eri asioita...

Nessu_80 kirjoitti:Jokainen voi jeesustella ihan haluamallaan tavalla. HIV ja herpes nyt kuitenkin ovat pikkuisen eri asioita...

Kysyttiin mielipidettä ja HIVn vedit tähän itse, minä kirjoitin nimenomaan herpeksestä.
Oikeassa olet, jokainen toimii jokatapauksessa oman moraalinsa mukaan.
Koitin vielä tutkia miten ton lain kanssa menee, siis nimen omaan herpeksen suhteen, Ei luokitella yleisvaaralliseksi eli tietenkään ei voida syyttää tapon yrityksestä eikä törkeästä pahoinpitelystä. Kyseeseen voi korkeintaan tulla syyte lievästä pahoinpitelystä ja silloinkin pitäisi kyetä osoittamaan tahallisuus. Eli sen suhteen ei juurikaan ole hätää, rikoksen merkistö täyttyy mutta toteennäyttö vaikeaa.

Itse en voi tuomita tai moralisoida ketään, harmillista että ed. viestini vaikutti jeesustelulta, mutta lain kanta on varmaankin kaikkien hyvä tietää, se kun ei riipu meidän mielipiteistä.

Tietysti voi sanoa että tää mun koko läpinä oli siis ihan turhaa kun kerran tuomioita ei kait jaeta, mut ehkä tämä sitten lohduttaa niitä jotka ovat pohtineet tätä laillisuus puolta

herppera kirjoitti:Kumppani, joka altisti minut piittaamatta viheliäiselle taudille sietäisi saada jonkinlaisen opetuksen teostaan. Tuli nimittäin ilmi, että on saastutellut jo vuosia..

Vaikea on ollut tuollaista sulattaa

Niinpä. On tullut mieleen, että tahalliset tartuttajat pitäisi julkaista naamoineen jokaisessa lyhtypylväässä sitä mukaa, kun heidät paljastetaan.

Mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteitä..

Liittyen oikeusasteisiin, Englannista huomasin uutisoinnin jossa tartuttaja oli tiennyt sairaudestaan eikä kertonut, niin tuomittiin, en muista millaiseen tuomioon.

Katkeruus, epäoikeudenmukaisuus ja paha mieli on varmasti kovaa jos joku tämä taudin saanut ei siitä kerro. Silloin antaa häpeän ja syyllisyydebn jäytää itseään loputtomiin. Kaikki me täällä olemme uhreja, mutta mielestäni se ei oikeuta vaarantamaan muita, varsinkaan kun kondomikaan ei suojaa varmuudella, joten toivoisin ja uskoisin että kaikki kertovat.

Itse sain tartunnan yli kaksi vuotta sitten enkä ole vielä kyennyt naisia tapaamaan, mutta tiedän että jossain vaiheessa siihen on taas valmis ja ainoa vaihtoehtohan siinä on sitten olla rehellinen.

Hain seurustelusuhdetta aktiivisesti netin treffisivuilta vielä silloin kun uskoin että tämä herpes ei voisi olla kaiken yläpuolella ja määrätä yksityiselämääni. Silloin kun olin vielä avioliitossa niin meillä molemmilla oli tartunta, mutta muuten kaikki oli hyvin. Seksielämää se ei haitannut .... vaikka toki rakkulavaiheessa sitä emme harrastaneet. Ei myöskään ollut syyllistämistä toisen tartuttamisesta, joten siinäkin suhteessa elämä hymyili. Eromme jälkeen kaipasin tosi paljon uutta suhdetta ja minusta tuli hyvä asiakas lukuisille treffisivuille. Siinä vaiheessa aloin jo tuntea pelkoa siitä miten kertoisin tästä ja miten naiset siihen reagoisivat. Silloin vielä ajattelin että kondomi riittäisi suojaamaan tartunnalta. Yritin kuitenkin olla ajattelematta asiaa liiaksi jatkaen hakemista. Positiivisuudella oli vielä voimaa. Löytyikin pari kiinnostavaa naista, joiden kanssa aloitin pitkän sähköposti-kirjeenvaihdon. Aloitinkin tapaamiset kiinnostavan naisen kanssa ja viihdyimme yhdessä. En tiennyt miten olisin kertonut asiasta hänelle, joten aloin etsiä lisää aiheeseen liittyvää tietoa keskustelu foorumeista ja löysinkin piiiitkän keskusteluketjun : thttp://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/ihmissuhteet/1684170/herpes-ja-ihmissuhteet
Luin kaiken miettien .....oliko se kaikki totta vai tarua ..... olinko elänyt tähän asti onnellisen tietämättömänä rumasta todellisuudesta ? Silloin pelkoni kasvoi ihan uusiin mittasuhteisiin. En halunnut kertoa siitä kasvokkain, koska tiedän ettei hänellä olisi riittävästi tietoa herpeksestä jotta hän olisi olisi voinut suhtautua uutiseen luonnollisesti. Kerroinkin asiasta sähköpostilla antaen hänelle helpon tavan päättää jatkosta. Samaan viestiin lisäsin linkit siitä keskustelufoorumista sekä linkin terveyssivuilta jossa faktat selvitettiin. Ilmeisesti hän kuitenkin piti minusta niin paljon että halusi jatkaa. Tartunnan pelossa oli aina pakko keskeyttää seksi ennen yhdyntää, eikä suhde enää kestänyt sitä vaan päädyimme eroon. Sen jälkeen vetäydyin treffisivuilta ja vaivuin synkkyyteen, koska en enää uskonut uuteen suhteeseen kenenkään herpes-vapaan naisen kanssa, vaan sama toistuisi jälleen. Olen aika herkkä noissa rakkausasioissa, enkä oikein jaksaisi samanlaisia pettymyksiä pettymysten jälkeen......
En oikein tiedä olisiko parempi tietää totuus tästä herpeksestä vai olla vähän epätietoinen, koska vanha totuus "tieto lisää tuskaa" pitää paikkansa, ainakin minun kohdallani. Kaikkien kauhutarinoiden jälkeen olen ymmärtänyt, että tartuntavaara on niin suuri että sen estäminen vaatsi melkoisia ponnistuksia eikä näin ollen hyvän seksin ja läheisyyden vaatimaa estottomuuden ja vapauden tunnetta ei voisi saavuttaa jos ajatukset ovat tartunnan pelossa.
Olen nyt siinä pisteessä, että välttelen naisseuraa jotta ihastumisen vaaraa ja suhdetta ei enää syntyisi. "Ihastumisen vaaraa" jota kaikki luonnollisesti haluavat mutta minä tietoisesti välttelen, kuulostaa surulliselta ja luonnottomalta....ja niinhän se onkin.
Pidänkin tätä foorumia viimeisenä oljenkortena uuden suhteen löytämiselle. Mahdollisuus näyttää olevan häviävän pieni, mutta silti se on mahdollisuus joka estää minua luovuttamasta ja vaipumasta täydelliseen toivottomuuteen. Kaikesta huolimatta elämän on jatkuttava ....

Oletko ajatellut että se on aivan sama mitä sairautta vertaa tai mistä sairaudesta lukee niin netistä löytyy kauhutarinat sairauteen kuin sairauteen? Lueppa kondyloomasta kaikki palstat niin jos kaiken purematta nielee, ei voi kyllä seksiä mennä kenenkään kanssa harrastamaan! Jos ihminen on sen kaltainen että tästä herpeksestä kuullessaan imee kaiken keskustelupalstoilta ilman suhteellisuudentajua tähän elämään ja sairastamiseen niin kyllä se on mahdotonta suhdetta sen jälkeen rakentaa. Sitten voi ajatella että eipä se suhde olisi kuitenkaan kestänyt elämän haasteita, koska harva välttyy sairauksilta!