Sivu 1/1

Paha mieli

ViestiLähetetty: Ma Kesä 15, 2009 19:53
Kirjoittaja Kerttu
Olen surffaillut viime viikkoina erinäisillä sukupuolitauteja käsittelevillä keskustelupalstoilla. Tarkoitus on ollut löytää kohtalotovereiden kertomuksia ja kokemuksia, erityisesti kannustavia viestejä siitä, miten herpeksen kanssa voi oppia elämään (löytyyhän niitä täältäkin, mutta tuntuu nyt siltä, että mitä useamman kannustavan tarinan lukee, niin sitä parempi olo itsellekin ehkä tulisi). Ikäväkseni olen kuitenkin joutunut huomaamaan, että kirjoittajat pitävät herpestä yhtenä kamalimmista ja ns. tuomittavimmista taudeista ja (oletettavasti) terveet antavat ymmärtää, että koska herpes voi tarttua suojatussakin yhdynnässä, niin herpeksen kantajan pitäisi lähestulkoon pidättäytyä seksistä loppuelämänsä tai ainakin tuntea itsensä saastaiseksi toisten tartuttajaksi. Tiedän, että nimettöminä esiintyvät kirjoittajat haluavat usein vain provosoida, mutta vetää tuollaiset tekstit mielen helposti matalaksi. Jään vain miettimään, missä kaikki herpeksen kanssa "onnellisesti" elävät ovat, mikseivät he anna kuulua itsestään?

ViestiLähetetty: Ma Kesä 15, 2009 21:17
Kirjoittaja mansikka
Luulen että ne herpeksen kantajat, jotka ovat jo sinut asian kanssa eivät kirjoittele nettipalstoille niin paljon kuin ne jotka ovat vasta sairastuneita tai ovat joutuneet muuten vain sellaiseen tilanteeseen tautinsa kanssa, että kaipaavat vertaistukea. Mutta kuten olet varmaankin jo huomannut monista viesteistä voi lukea rivien välistä paljon onnellisia ja iloisia asioita.
Olen monesti hymyillyt moneen kertaan lukiessani herpeksen kantajien tarinoita perheenlisäyksestä, rakkaudesta tai ihmisten positiivisista reaktioista taudin kantajan kerrottua vaivastaan uudelle kumppanilleen tai läheisilleen salaisuutensa.
Itse olen ainakin saanut paljon uuden elämäntilanteeni kautta. Minun oli vihdoinkin aika oppia rakastamaan itseäni ja arvostamaan itseäni. Lisäksi kaikki joille olen sairastumisestani kertonut ovat ottaneet asian hyvin. Lisäksi seurustelusuhteeni ovat parantuneet sairastumisen jälkeen, johtuen varmaankin itsevarmuuden parantumisesta. Paradoksaalista, eikö :wink:
Asun samassa kaupungissa kuin sinäkin. Jos kaipaat vertaistukea, niin ota ihmeessä yhteyttä!

ViestiLähetetty: La Kesä 20, 2009 21:49
Kirjoittaja rouvahoo
Minä elän ihan normaalia elämää herpeksestä huolimatta. Perheeseen kuuluu aviomies ja lapsi. Ei kyllä rajoita minun elämää nykyään yhtään mitenkään. Elämässä on paljon isompia ongelmia kuin herpes.