HSV vertaistuki

Enpä olekaan pitkään aikaan käynyt täällä palstalla, elämäntilannekin on kerennyt muuttua!

Huomenna minun olisi siis kerrottava tartunnastani tapaamalleni ihanalle miehelle. En ole joutunut ottamaan asiaa puheeksi vielä kertaakaan edellisen suhteen päättyminen jälkeen (siis sen, josta tartuntani sain), joten pelkään aivan valtavasti. Tuntuu vain niin epäreilulta, että nyt kun vihdoin tapaan ihmisen, joka oikeasti kunnioittaa ja välittää, en välttämättä voi tämän asian takia aloittaa suhdetta hänen kanssaan. En vaan tiedä, mitä tehdä.

Mahdolliset (ja TODENNÄKÖISET) pakit tulevat sattumaan vaan niin helvetisti.

Heippa

Onnen matkaan mitä ihmettä se sitten tarkoittaakin
Toivon vilpittömin mielin kaikkea hyvää missiollesi - homma kun ei oo koskaan liian helppoa, kun päällimmäinen/pahin vika meillä h-ihmisillä on korvien välissä
Miten olet ajatellut asian puheeksi ottaa - Miten aiot aloittaa?

Parasta asian suoraan kertomisessa on että tunnet säilytättäväsi "selkärankasi" jota pääkoppasi valvoo 24/7 - huono omatunto kun on kovin huono petikaveri, ainakin yöunien suhteen.
Näitä me kaikki olemme uusien suhteiden kohdalle tullen läpi käyneet. Kuka niissä paremmin onnistuneena kuka heikommin - useimmat ehkä kokeneet niitä molempia ja ihmetelleet :miksi helevetissä en nyt taaskaan saanut asiasta kerrotuksi.

Ystävällisesti ja omaa häpeää itse kokeneena en voi olla kannustamatta sinua: Kerro ihmeessä niin ainakin oma olosi helpottuu, eikä sinun tarvitse kiemurrella vastaisuudessa tarkkaillen näppyä siellä näppyä täällä:evil:

terveisin apolleon

PS. Jos haluat niin kylmäharjotella tällä forumilla, niin kerro miten aiot asian avata ja sanasi valita? Itse uskon mahdollisimman/optimoidun lyhyeen avaukseen ja kaverille oman harkinnan/harkinta-ajan antamiseen.

eipä kylmäharjoittelustakaan olisi varmaan apua ollut, kiitän tosin kyllä tsemppauksesta! Pakit tuli. Ja tuntuu kyllä pahemmalta kuin osasin kuvitellakaan.

Toki aina mukava lukea muiden positiivisia kokemuksia tähän liittyen, mutta itelleni riiitti nyt. Mieluummin olen yksin kuin otan ihmissuhderintamalta jatkuvaa paskaa niskaan.

Sanovat että se mikä ei tapa se vahvistaa sanovat ja myös että shit happens all the time...
Uskoit itseesi ja teit silti oikein, mutta aina vain ei voi onnistua(':oops:')
Minä osaltani mokasin sen elämäni rakkauden jota vieläkin kaiheudella muistelen: kaunis nainen, kaunis mieli ja nainen sanomattoman upeine silmineen. Mutten vaan saanut herpeksestäni kerrottua: kului reilu vuosi kunnes sisäinen pakko ajoi minut totuuden tielle ja herpeksestäni kertomaan. Sen seurauksena ei ollut sinänsä mitään dramatikkaa, toki tiukkaa kommentointia: "Olisit voinut sentään kertoa heti alussa" !
"Ja nyt sitten käytetään spärdäreitä tästä päivästä alkaen"...
Hän ei herpestä saanut mutta suhde kuoli ja kuopattiin aivan samassa yhteen muuttamis suunnitelmien. Olemme vielä ystäviä mutta vain ystäviä..(':roll:')

Mikä sitten on erona heti vai heti myöhemmin kertomisen erona?
Vaikka lopputulema olisikin sama niin omalta kohdaltani ajatellen heti alussa kertomista puoltaa vahvasti se että mahdollinen suhde kehittyy aidosti omilla ehdoillaan ilman suhdetta vinouttavaa kertomisen tuskaa.

Älä siis ihmeessä masennu tai jos masennutkin hetkellisesti, inhimillistä se kun on, mutta ethän katkeroidu? Ethän? Jonain päivänä säätiedotus lupaa taas aurinkoa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita jota aina olet halunnut. Ei ehkä tänä Juhannuksena, mutta ota sateenvarjo mukaan ja käy silti tarkistamassa...(':lol:')
terveisin apolleon

Eräs herpestä kantava sanoi totuuden: saa ne terveetkin pakkeja.

Herpes on pikkujuttu verrattuna moniin elämässä eteen tuleviin tilanteisiin, ja jos ei tyyppi osaa suhtautua edes herpekseen, niin kertoo enemmän hänestä kuin sinusta.

Tsemppiä!

apolleonille: Mistä tiedät, ettei hän saanut herpestä? Se voi tarttua oireettomana ja pysyä myös tartunnan saaneella oireettomana. Voi sitten joskus puhjeta yllättäen.

Minusta on reilua kertoa heti, koska herpes voi rattua niin salakavalasti, vaikka käyttäisi kondomia. "There is no such thing as safe sex, only SAFER sex".

Ja vielä: minulle on pari tyyppiä sanonut, että asia on ok kun vaan käytetään kondomia. Mutta en ole itse ollut valmis loppuelämää käyttämään kondomia ja pidättäytymään suuseksistä. Minut myös on jätetty, ja herpes oli siinä jättäjän mukaan yksi osasyy, kun ei voinut olla huoletta. Nykyinen mieheni (avio-sellainen ) on ottanut riskin saada taudin ja harrastetaan seksiä ihan niin kuin muutkin ilman herpeksen aiheuttamia rajoituksia, siis normielämää siltä osin.

Onhan se hienoa kuulla, että on myös ihmisiä, joilla asiat ovat järjestyneet (ainakin edes joillain tasoilla) herpeksestä huolimatta. Tällä hetkellä siihen on vain aika vaikea itse uskoa, siis että moinen ihme tapahtuisi omalla kohdallani. Katkeroitumista ei voi välttää.

Joten ihmissuhdehärdellit ovat tämän flikan osalta ohitse, ainakin joksikin ennaltamääräämättömän pitkäksi ajanjaksoksi. Kaikki tämähän olisi ollut vältettävissä, jos minä tyhmä en olisi luottanut entiseen kumppaniini (ja hänen sanaansa seksuaaliterveydestään)...joten eihän tässä voi syyttää kuin itseään. Tosin koska elämä reilua olisi edes ollut?

Voimia ja pärjäilemisiä kuitenkin kaikille tämän saman asian kanssa kamppaileville!

Vastaus rouvahoon kysymykseen:

En tietysti mistään sen enempää kuin entinen naisystävänikään kun hän ei oireile - onhan toki ainakin teoriassa mahdollista että hän on juuri sitä tyyppiä joka kantaa oireetonta herpestä jonka on saanut minulta tai joltain aiemmalta kumppaniltaan(':?:')
Lopulta mennään perimmäisen kysymyksen äärelle milloin herpes tarttuu ellei aina ja pitäisikö kaikkien käyttää aina ja joka tilanteessa ja kymmenien vuosien suhteissa varuiksi spärdäriä...(':roll:')
näin apolleon

Edelliseen: ...vai onko kaikkien herpeksen (ja papilloomaviiruksen, herpes ei ole ainoa seksissä tarttuva viirus) kannalta sama olla käyttämättä kondomia...? Muiden tautien kannalta minusta olisi hyvä olla semmoinen "tautipassi", missä näkyisi jos on käynyt sukupuolitautitesteissä ja mitä on testattu, ja että on "puhtaat paperit". Sitä voisi näyttää kumppanille, jos kumppani haluaa tietää onko testeissä käyty.

no niin, minullapa oli mukava päivä tänään..

pari viikkoa sitten huomasin / sain kuulla, että minulla on todennäköisesti herpes. rakkulantyyppisiä juttuja ilmaantui, mutta testit loppujenlopuksi näytti negatiivista kaikkiin testeihin. kerroin tästä heti alussa "miehelleni", joka säikähti hieman. aikansa googlattuaan hän oli kuitenkin kovin halaileva ja kannustava. hän kuuli myös kertomisesta viikon jälkeen kaikkien testien tuloksen (negatiivinen). olin onnellinen, hän ymmärsi.

ja sitten tähän päivään.. en ole pariin päivään kuullut miehestä, tänään puhuin nopeasti hänen kanssaan ja sain sellaisen viharyöpyn niskaani, etten ollut uskoa korviani! "vaarannan hänen terveytensä! sama se s******na onko se hiv vai herpes! tarttuu samalla tavalla!" eli kaikki(!!!!) on muuttunut kamalaksi parissa päivässä ja olen vihan kohteena, tuskin tosin häntä enää edes näen..

itkin monta tuntia moisesta ryöpystä! on tämä minullekin uusi asia! miksi tämä on minun vikani?? hänellä ei ole oireita (=rakkuloita), mutta mitä se merkitsee.. sattuuuu sydämeen!!

Mulla on kanssa kertominen edessä Pelottaa tosi paljon, kun en haluis menettää, mutta en kyllä ikinä haluis, että se sais tartuntaa. Apua, en kyllä varmaan pysty kertomaan sille

Kyllähän se on tiedon saavalle osapuolelle rankka paikka. Kannattaa antaa aikaa miettiä asiaa eikä painostaa... jokaisella on oikeus tehdä omat ratkaisunsa ja olla jatkamatta suhdetta sellaisen ihmisen kanssa, jolla on herpes. Ei me taudin saaneet voida sille kertakaikkiaan mitään. Kyseinen ihminen saattaa myöhemmin saada taudin joltain oireettomana esim. suuseksissä ja siinäpä on sitten ennakkoluulojensa kanssa, kun sattuu omalle kohdalle. Sitten voi miettiä, että mitä menettikään, kun lemppasi tällaisen loppujen lopuksi mitättömän taudin takia!

Herpes ei aiheuta lapsettomuutta tms. komplikaatioita, ensimmäisen puhkeamisen jälkeen oireet ovat usein todella lieviä. Aivan kieroa verrata sitä johonkin niin hurjaan virukseen kuin HIV.

Muistakaa ystävät, että se, jolle on kerrottu taudista, paljastaa reaktiollaan enemmän itsestään kuin taudin kantajasta. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan... siinä paljastuu todelliset arvot ja asenteet, ennakkoluulot ja lapsellisuus... OMAPA ON TAPPIONSA!!

Tsemppiä!

Niinpä... reaktio paljastaa aika paljon kuulijasta. Ainakin omalla kohdallani olen sen todennut. Kukaan ei ole koskaan suuttunut, kun olen asiasta kertonut. Kuitenkin minut on torjuttu herpeksen vuoksi, vaikka ei sitä ole kukaan koskaan suoraan sanonut... keväällä kävi niin, että lupaavasti alkanut suhde hiipui kertomisen jälkeen. Ensin jätkän yhteydenpito harveni ja kun itse otin yhteyttä sain anteeksipynnön ja tyypillisen vastauksen, "olet oikeasti mukava tyttö, mutta"... tosin näitähän on ollut jo ennen kuin sain herpeksen.

Nyt olen suhteessa aivan ihanan pojan kanssa, jolle herpes ei ole ongelma. Kerroin hänelle jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Suhde alkoi melko tiiviillä yhteydenpidolla ja oli selvää, että siitä tulisi jotain vakavampaa. Hän ei ollut aikaisemmin kuullut genitaaliherpeksestä, mutta suhtautui kuitenkin todella hyvin. Myöhemmin aiheesta puhuttaessa hän totesi, että ollaan varovaisia ja käytetään kumia ja jos siitä huolimatta tarttuu, niin sitten tarttuu. Tosin olen siitäkin onnekas, että herpes ei juuri minulla oireile enää nykyään.

Suhde on vielä aika tuore, mutta tuntuu, että tässä on nyt se mies, jonka kanssa menen naimisiin. Lapsista ollaan myös puhuttu.... Tämän halusin vaan kertoa kannustuksena... jos toinen oikeasti välittää ja on muutenkin oikeanlainen ihminen, niin hän kyllä ymmärtää, että on isompia ja vakavampiakin juttuja kuin herpes ja silti ihmiset elävät ns. normaalia elämää ja perustavat perheitä.