HSV vertaistuki

Heippa!

Genitaaliherpekseen sairastuminen oli aikoinaan tosi kova paikka itselle. Mietin että sen jälkeen minulla oli opiskeluissa tosi hankalaa, ja myöhemmin vielä masennuinkin. Syitä ja seurauksia on vaikea sanoa, mutta en saanut enkä älynnyt hakea mistään esim. keskusteluapua sairastuttuani genitaaliherpekseen. Ehkä herpes oli "yksi naula lisää arkkuun".

Monille sattuu herpes vielä muutenkin rankkaan kohtaan elämässä parin kympin kieppeillä, kun pitäisi itsenäistyä ja ottaa ohjat omasta elämästä. Genitaaliherpes aiheuttaa varmasti melkoisen sotkun oman seksuaalisuuden ja identiteetin selvittämisessä...

Näitä mietin nyt selvittyäni siitä kaoottisesta alkuvaiheesta, elettyäni herpeksen kanssa kymmenisen vuotta.

VOIMIA JA HALI KAIKILLE TÄMÄN ASIAN KANSSA PAINISKELEVILLE!!

Olet aivan oikeassa, itselläni herpestartunnasta alkoi 5kk sisään tapahtumaketju jonka seurauksena olen nyt syönyt masennuslääkkeitä pian vuoden verran. Terapeutit käyty ja asiaa itsekseni olen myös työstänyt, mutta ei vielä näytä helpottavan - menossa hyvin kuiva kausi kun ajatuskin seksistä avopuolison kanssa saa inhon väreet kulkemaan. Ajatus on lähinnä vieläkin että helpompaa olisi elää tällä hetkellä ilman koko alapäätä. Enkä usko että olen (ollaan) ainoa joka tällaisia oireita tartunnan jälkeen saa. Paljon tsemppiä muille herpeksen kanssa painiskeleville!

Kyllä, minulle ainakin tuli masennus ja jopa itsetuhoisia ajatuksia, valoa tunnelin päässä näkyy ja ajoittain se sammuu edelleen ja tulee synkkiä hetkiä, ne ei onneksi kestoltaan samaa kuin alussa. Masennuslääkityksen otin suosituksesta tartunnasta saatuani tietää vuoden alussa.

Mulla ainakin auttaneet ne lääkkeet! En kyllä tiedä onko tilanne vieläkään mitenkään "normaali", kun iloa on kyllä nyt taas elämässä ja tulevaisuudessa näkyy jotain hyvää 1,5 vuoden jälkeen, mutta vaikka parisuhteessa elän niin seksi on poissa kuvioista. Se ei kiinnosta ollenkaan ja jos yrittääkin niin tulee vaivautunut tai likainen fiilis. Itse iloitsen silti siitä että nyt kiinnostaa ylipäätään tehdä mitään, suunnitella tulevaisuutta ja hymyilyttääkin vaihteeksi Suhde tuskin kestää tätä, mutta terapiassa oon käynyt ja asiasta puhunut eikä ole auttanut tuon suhteen. Muuten elämänilon sai hyvä terapeutti palautettua! Sitten toisaalta jos pitää valita jatkuva itkeminen ja ahdistus tai (ainakin hetkeksi) seksitön elämä niin eiköhän valinta ole ihan selvä...

Masennuslääkkeet voivat viedä seksihalut...
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... am00042#s8

"Masennustiloissa seksuaalinen halu on usein heikentynyt. Masennuksen lievittyessä seksuaaliset halut yleensä palautuvat ja toimintahäiriöt korjaantuvat. Valitettavasti myös trisykliset ja erityisesti SSRI-ja SNRI-lääkkeet voivat kuitenkin myös aiheuttaa seksuaalitoimintojen häiriöitä (halun heikentymistä, erektion pitkittymistä tai vaikeuksia erektion, kiihottumisen, siemensyöksyn tai orgasmin kanssa).

Erilaiset seksuaalitoiminnan häiriöt ovatkin suhteellisen yleisiä SSRI-ja SNRI-lääkkeiden sekä klomipramiinin käytön yhteydessä. Jopa kolmannes näitä lääkkeitä käyttävistä kärsii seksuaalisen halun heikkenemisestä tai seksuaalitoiminnan häiriöistä. Yleisimpiä ongelmia ovat siemensyöksyn tai orgasmin saamisen vaikeus tai pitkittyminen.

Tratsodoni saattaa aiheuttaa lääkityksen alkuviikkoina pitkittyneen kivuliaan erektion. Tällöin henkilön on hakeuduttava nopeasti keskussairaalan päivystyksen tai urologin vastaanotolle, jotta kivulias erektio voidaan laukaista.

Mirtatsapiinin, moklobemidin, tratsodonin, reboksetiinin ja bupropionin käytön yhteydessä seksuaalitoimintojen häiriöt ovat harvinaisia.

Seksuaalitoiminnan häiriöt lievittyvät yleensä lääkkeen annosta pienentämällä. Mikäli annoksen pienentäminen ei ole mahdollista, lääke voidaan vaihtaa toiseen masennuslääkkeeseen (mianseriini, mirtatsapiini, tratsodoni tai bupropioni) tai lisätä siihen seksuaalitoiminnan häiriötä lievittävä lääke. Tarvittaessa 13 tuntia ennen yhdyntää otettava sildenafiili tai muut erektiolääkkeet lievittävät miesten orgasmivaikeuksia. Myös buspironi tai amantadiini voivat auttaa SSRI-lääkkeiden aiheuttamien seksuaalisten toimintahäiriöiden hoidossa."

Masennuslääkkeitä ei ole onneksi tarkoitettu syötäväksi ikuisesti. Muistaakseni piti aika pitkä aika syödä kuitenkin jopa ns. oireettomana sen jälkeen, kun oli alkanut mennä paremmin. Nykyään teen kaikkeni pitääkseni yllä mielenterveyttä niin, ettei tarvitsisi koskaan palata lääkkeiden pariin.