neuvoja!?

[flikkA]

mulla todettiin eilen herpes enkä osannut sellasta odottaa joten oon melko rikki ja hämmentynyt... mä oon alkanut seurustella ihanan miehen kanssa 10kk sitten ja sillä ei todellakaan ole mitään ku se oli eronnut pitkästä suhteesta ja mä oon sen toinen seksikumppani.. mä kerroin kyllä avomiehelleni siitä heti ja se sano et jatketaan samaan malliin ku ennenkin mut sillon olis hiljaiseloa petipuuhissa kun on oireita.. se on kyl ihanaa et mieheni hyväksys ja otti niin rennosti asian ja ottaa nyt ison riskin ku haluaa jatkaa ilman kondomia! mä tässä stressaan..

mä menin lääkäriin sen vuoksi et aletaan tutkimaan voidaanko me mieheni kans saada lapsia ja sit sanoin et mulla on pari kipeää näppylää alapäässä ja lääkäri totesi saman tien et herpes se on.. tuntu ku taivas olis pudonnut niskaan ja elämä pysähty... mut sit luin kaikkea netistä ja helpotuin ku on niin paljon samanlaisia ihmisiä. mut mä en haluais millään tartuttaa mieheeni sitä vaikka se jo voi olla sillä... mulla oli viime talvena kauhee kuume jota ei saau selville et mikä oli ja sit kesän alussa olin sairaalassa sen takia et kuume oli 39-41 ja tulehdusarvot yli 200, voiko se olla oire herpeksestä? mä en ollenkaan tiedä keneltä olisin sen saanut koska ei mulle yhdynnän jälkeen oireita tullut... nyt vaan pelottaa se et mitenköhän mulla alkaa tulla näpyt yms,, en todellakaan halu yhtä kovia kipuja ku nyt näpyt oli ni joka kuukaus.. millasia oireita muilla oli ensioireet??

[Tahiti]

Kannattaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, herpes on kuitenkin aika pieni vaiva. Aiheeton sosiaalinen stigma on paljon pahempi kuin oireet itsessään, joten jos sulla on mies joka hyväksyy asian niin hyväksy sinäkin. Tämän riesan kanssa on kuitenkin elettävä, niin parempi elää sovussa.

Herpes on herpes, oli se sitten huulessa tai alapäässä. Kukaan tuskin välittää huuliherpeksestä tai tuntee siitä häpeää, miksi tämä olisi erilaista? Suurin eroavuus on rakkuloiden sijainti. Usakallan väittää, että monella tavallinen hiivatulehdus aiheuttaa enemmän fyysistä vaivaa. Ainakin minulla, en aina edes vaivaudu ottamaan lääkkeitä koska rakkuloita on vain pari hassua, ja ne paranee muutamassa päivässä itsestään. Ja usein oireet lievenevät vuosien myötä. Mulla se tuntuu olevan rauhoittunut jo nyt puolen vuoden jälkeen (koputtaa puuta..).

Tieto viruksesta on sulle varmasti vielä järkytys. Minustakin tuntui elämä päätty tähän kun sain tietää olevani kantaja. Niin ei kuitenkan ole, elämä jatkuu ihan normaalisti ja jonain päivänä et enää edes ajattele asiaa.

Tsemppiä!

[hooplus]

"kuin flunssa"

Mulla on tartunnasta aikaa kohta kaksi ja puoli kuukautta. Oon Valavir -lääkityksellä ja heräilen raavin itteni joka yö hengiltä, vaikka näkyviä oireita ei lääkityksen ansiosta ole. Tää tauti on HELVETILLINEN. Sosiaalinen stigma, enpä tiedä. Oon kertonut muutamille ihmisille tartunnastani, kaikki ovat ottaneet asian hyvin, kunhan ei tarvitse seksiä kanssani harrastaa. Ehkä kerran kondomin kanssa, käydäänhän sitä huorissakin.

Itken joka aamu tai ilta, tai mikä nyt ajankohta sattuu olemaan; nyt on yö. Välillä tulee olo, että kyllä tämä tästä, kaikella on tarkoituksena, ehkä nimenomaan jonkun toisen tartunnan saaneen löydän näin.. ym. Mutta kun saatana on oireet olleet koko ajan. En osaa enää kunnolla vihata tartuttajaa, kun ei asiasta tiennyt.. Itken vaan, miks just hänet onnistuin tapaamaan.. Olin tosi tarkka kondomin käytöstä ennen kyseistä suhdetta, suuseksin kohdallakin. Ajattelin, että voisin olla turvallisessa seksisuhteessa nimenomaan vakisuhteessa.

Ei todellakaan kiinnosta, mitä muut ihmiset ajattelevat. Pystyisin hyväksymään tämän ehkä joskus, jos oireet hellittäisivät. Kaiken lisäksi on yksi mies. Ja olen pilalla.