Miten olette löytäneet kumppaninne?

[desespoir]

Minua kiinnostaisi tietää miten olette sen kumppaninne löytäneet, onko kukaan löytänyt sitä netin ihmemaailmoista vaiko ihan "oikeasta elämästä" ? Ja kuinka kauan olette tähän mennessä seurustelleet jne.? Olen vähän tällaisella päällä että haluaisin muiden rakkausonnesta kuulla kun omani takkuaa.

Täällä kuitenkin on paljon tarinoita siitä miten ihmiset on löytäneet kumppaneita, antakaa meille muille toivoa siitä että "joskus minullakin vielä on tuota ihanaa R:ää yllin kyllin!" .

[rouvahoo]

Suomi24:n deittipalstalta 7 vuotta sitten.

[Perhonen]

Internetin ihmeellisestä maailmasta... terveen miehen. Kuukausi tapailtiin ja tutustuttiin ennen kuin kerroin asiasta. Jännitti kovasti kertominen, kun tunteita alkoi jo toista kohtaan olla. Mies kyllä tiesi että mulla on ehkä jossain vaiheessa jotain kerrottavaa, kun on oikea hetki. Noh, sitten kun sain asian sanotuksi, niin mies vaan totesi, että tuotako sinä oot yrittäny ja halunnu kertoa? Juu'u... Ja siitä se kaikki vasta alkoikin. Häntä ei haitannut eikä haittaa. Sanoi saman tien, että "olet niin ihana nainen, että haluan jatkaa tutustumista". Eikä mennyt montaa minuuttia kertomisesta kun hetekka natisi... ja natisi... ja natisi... kerta toisensa perään samana iltana. Ens alkuun käytettiin kumia kolmisen kuukautta ja sitten siirryttiin hormonaaliseen ehkäisyyn. Itse olen ollut oireeton ensi puhkeamisen jälkeen (todennäköisesti suuseksistä herpeksen sain). Oireita ei myöskään kumppanilla ole ollut, mutta ei voi tietää onko tarttunut vai ei. Itse asiassa en itsekään ole 100% varma omasta herpeksestäni, kun ei diagnoosia ole. Oireet vaan vastasi tismalleen herpestä.

Voi menettää paljon jos jättää kertomatta ja pistää välit toiseen siksi, että ei uskalla kertoa. Rohkaisen kaikkia kertomaan asiasta, sillä jos toinen oikeasti välittää, niin eiköhän siitä herpeksestä selvitä... elämässä on paljon pahempiakin asioita, haasteita ja sairauksia. Kertokaamme siis, voitte saada ja saavuttaa jotain... ihanan parisuhteen parhaassa tapauksessa.

OIKEIN IHANAA TULEVAA KESÄÄ KOKO FOORUMIN PORUKOILLE!

[Sampo]

Oikeasta elämästä vanhanaikaisella tyylillä eli baarista. Koskaanhan ei voi tietää kuinka toinen tulee reagoimaan. Onneksi itsellä kävi hyvin ja homma jatkui, kohta vuosi oltu yhdessä. Toivoa on kyllä silloinkin, kun ei siltä tunnu!

[kauhistunut]

Minä seurustelin kun herpekseni puhkesi (enkä saanut tartuntaa silloiselta kumppaniltani, vaan se oli ilmeisesti kytenyt about vuoden - olen suht varma keneltä sain tartunnan, olemme siitä hänen kanssaan puhuneetkin) ja mieheni otti sen itse asiassa paremmin kuin minä jätin hänet 2kk diagnoosin jälkeen paristakin syystä, mutta palasimme pian yhteen ja tässä on puolisen vuotta taas yhdessä oltu.

Mieheni tosiaan ei välitä että minulla tällainen pikku plussa on. Kondomia käytämme luonnollisesti enkä anna hänen antaa suuseksiä koska yritän minimoida tautiriskiä (samoin en anna hänen käyttää samoja pyyhkeitä/peflettejä minun kanssani, hahah). Mutta ilmeisesti hän joko ei välitä omasta seksuaaliterveydestään tai sitten välittää minusta aika paljon. Ja toisaalta hän luki aika paljon juttuja aiheesta puhkeamisen aikana ja on vakuuttunut siitä, ettei herpes tartu oireettomana... Mutta yhtä kaikki, on se suhde mahdollinen! Tosin minulla on takanani se että olimme olleet yhdessä jo ennen diagnoosia, joten tunteet olivat päässeet jo kehittymään.

[rouvahoo]

Oma kumppani suhtautui ihanan mutkattomasti kun kerroin herpeksestä. Itse en loppuelämää haluaisi harrastaa seksiä kondomin kera.

Suhteessa herpes on ollut pienin ongelma.

[kauhistunut]

Pakko kompata rouvahoota - herpes on suhteen ongelmista pienin

[desespoir]

Voi kun olen puolestanne iloinen.
Missähän noita mukavia, herpestä pelkäämättömiä miehiä oikein on....

[Kantaja]

Komppaan yllä rouva hoo:ta. Herpes on pienin suhteen ongelmista - ja on ihana voida suhteessa kumppanin hyväksyttyä herpeksen sekstata ilman kondomia. Jo se pelkkä hyväksyminen vapauttaa ihan mielettömästi... Siksihän me juuri tältä forumilta kaveria haetaan....

[Alma]

Suomi24 sivustolta minäkin nykyisen kumppanini löysin. Kesti se aikansa, mutta sitten sattui ihana ihminen kohdalle Alkuvaiheessa heti kerroin viruksestani, eikä hän, kuten ei aiemmatkaan kumppanit, pitänyt sitä minään.

[Marika82]

Suomi24 sivustolta löysin minäkin

[lintynen]

Tutustuttiin reilu 2v sitten kuvakkeessa ja seurustelu alkoi lähes saman tien Herpes puhkesi molemmilla hieman alle vuoden seurustelun jälkeen ja ei siinä ketään osoiteltu sormella. Ei vieläkään loppua näy. Itse olen tyytyväinen että parisuhdetta koeteltiin heti alusta alkaen kunnolla.

[olli]

Reilut 30 vuotta sitten eräällä tanssipaikalla tavattiin, oltiin silloin 15- 16 vuotiaita, ja siitä lähtien yhdessä,saman katon alle muutettiin 17 vuotiaina Tietty omat vaikeudet on liitossa ollut, mutta kaikesta on aina pystytty puhumaan ja uskollisia oltu toisillemme aina. Nyt varmaan useimmat sitten miettii mitä ja miten täällä..

[HereAndThere]

Tässä vähän käänteinen tarina.

Kuukausi sitten olin itse vielä terve. Tapasin Tinderissä aivan ihanan naisen ja päätettin viestittelyjen jälkeen tavata ihan livenä. Meillä tuntui synkkaavan niin hyvin, että hän uskoutui minulle tartunnastaan. En kauhistunut asiaa ja faktat kun oli pöydässä, niin halusin kuitenkin tutustua häneen paremmin. Niinhän siinä sitten kävi, että pian nainen ilmoitti ettei kipinää enää ollut ja muutama päivä tämän jälkeen minulla alkoivat oireet. Hän kyllä sanoi ettei hänellä ole oireita ja kondomiakin käytettiin.

Nyt olen itse sitten tilanteessa, että haluaisin löytää kumppanin itselleni, mutta luulen sen olevan vaikeaa. Muutenkin on ollut vaikea löytää naista, joka haluaisi olla tekemisissä kanssani enemmän kuin yhden tapaamisen, niin miten mahtaa käydä kun pääsen siihen asti että minun pitäisi kertoa tästä? Olen kyllä ihan kunnon rehellinen ja luotettava mies, muttei noilla asioilla tunnu olevan mitään merkitystä.

[kivimies]

Ihaninta olisi se kun voisi huokaista helpotuksesta, jotta toinen katsoisi viruksen yli ja huomaisi sen ihmisen. mutta sen kynnys on joillekkin todella suuri. Hienoa kuulla että joillakin on löytynyt rakkaus viruksesta huolimatta.